Hyvää torstaita ja samalla vuotta 2015! Ponkasin tänään aamulla ylös sängystä siinä ennen seitsemää. Toisin sanoen torkutin niin kauan kun mahollista ja lopulta hirveellä kiireellä ampasin ylös. Koulua mulla oli vaan pari hassua aamutuntia, joiden jälkeen tulin kotia ja päätin lähtä vähän kattelemaan päivänvaloa meren rannalle. Sitä kun ei niin usein täällä Suomessa nää :-D
Tossa kävellessä kerkesin (vaikka pakkasen takia jäi reippailut vähän lyhyeks) miettimään kuinka paljon hyvää tää maiseman vaihdos on mulle tehny. Aamulla ei yhtään harmita lähtä tonne pihalle juoksemaan sporan perään, muutenkin tykkään käydä vaan huvikseen vaeltelemassa ympäriinsä. Kouvolassa valehtelematta joka päivä mietin kuinka kyllästyny olin siellä asumiseen, eikä mulla tullut mieleenkään lähteä huvikseen kävelylle tai muutenkaan yhtään mihinkään. Se, että toi ajatus pyöri mun päässä jatkuvasti vaikutti muutenkin mun mielialaan. Nyt täällä asuessani harvase päivä löydän itteni miettimästä kuinka hyvin oon kotiutunut tänne Helsinkiin, ja kuinka nopeesti tää kaupunki on tullut omaksi, ja kuinka ilonen oikeesti oon siitä, että lähdin.
Oon aina tiennyt olevani kaupunki-ihminen. Viihdyn ihmisjoukoissa ja tungos on välillä aika jees. On ihana astua omasta ovesta ulos suoraan ihmisvilinään. Toisaalta, koska oon koko ikäni asunut "maalla", on se välillä ihan kiva päästä pois täältä betoniviidakon keskeltä. Oonkin siinä mielessä onnekas, että mun kotiovelta on yhtä lyhyt matka ydinkeskustaan kun tonne meren rannalle. Helsinkiin muuttaminen on mun tähän astisen elämäni paras päätös, enkä oo katunu kyllä hetkeäkään. Välillä tietysti kaipaa perhettä ja muita sukulaisia, mutta toisaalta Suomi on pieni maa ja kotikotiin pääsee junalla reilussa tunnissa, jos oikeen iskee ikävä. Mitä kavereihin tulee, niin yhtä läheisiä ja tärkeitä ollaan, vaikka ei niin usein nähdäkkään. Vanhojen tilalle ei siis ole tullut uusia kavereita, ainoastaan niiden lisäksi. Ajatus siitä, että onnistuin jossain näinkin suuressa päätöksessä, on tuonu mulle rohkeutta myös muissa asioissa, vaikka vielä välillä ahdistunkin ihan naurettavista jutuista.
Sellaset pienet torstai-mietteet tältä suunnalta :-D Nyt lähen keittämään teetä ja alan selailemaan työpaikkailmotuksia, how exciting. Hyvät yöt sinne ruudun toiselle puolelle, pus!
Tossa kävellessä kerkesin (vaikka pakkasen takia jäi reippailut vähän lyhyeks) miettimään kuinka paljon hyvää tää maiseman vaihdos on mulle tehny. Aamulla ei yhtään harmita lähtä tonne pihalle juoksemaan sporan perään, muutenkin tykkään käydä vaan huvikseen vaeltelemassa ympäriinsä. Kouvolassa valehtelematta joka päivä mietin kuinka kyllästyny olin siellä asumiseen, eikä mulla tullut mieleenkään lähteä huvikseen kävelylle tai muutenkaan yhtään mihinkään. Se, että toi ajatus pyöri mun päässä jatkuvasti vaikutti muutenkin mun mielialaan. Nyt täällä asuessani harvase päivä löydän itteni miettimästä kuinka hyvin oon kotiutunut tänne Helsinkiin, ja kuinka nopeesti tää kaupunki on tullut omaksi, ja kuinka ilonen oikeesti oon siitä, että lähdin.Oon aina tiennyt olevani kaupunki-ihminen. Viihdyn ihmisjoukoissa ja tungos on välillä aika jees. On ihana astua omasta ovesta ulos suoraan ihmisvilinään. Toisaalta, koska oon koko ikäni asunut "maalla", on se välillä ihan kiva päästä pois täältä betoniviidakon keskeltä. Oonkin siinä mielessä onnekas, että mun kotiovelta on yhtä lyhyt matka ydinkeskustaan kun tonne meren rannalle. Helsinkiin muuttaminen on mun tähän astisen elämäni paras päätös, enkä oo katunu kyllä hetkeäkään. Välillä tietysti kaipaa perhettä ja muita sukulaisia, mutta toisaalta Suomi on pieni maa ja kotikotiin pääsee junalla reilussa tunnissa, jos oikeen iskee ikävä. Mitä kavereihin tulee, niin yhtä läheisiä ja tärkeitä ollaan, vaikka ei niin usein nähdäkkään. Vanhojen tilalle ei siis ole tullut uusia kavereita, ainoastaan niiden lisäksi. Ajatus siitä, että onnistuin jossain näinkin suuressa päätöksessä, on tuonu mulle rohkeutta myös muissa asioissa, vaikka vielä välillä ahdistunkin ihan naurettavista jutuista.Sellaset pienet torstai-mietteet tältä suunnalta :-D Nyt lähen keittämään teetä ja alan selailemaan työpaikkailmotuksia, how exciting. Hyvät yöt sinne ruudun toiselle puolelle, pus!
ps. Ajattelin tässä joku päivä postata tänne mun viime vuotisesta Euroopan matkasta kootut videot, joista kerkesin tonne vanhan blogin puolelle jo ensimmäisen julkasta. Kuulostasko se miltä?
En oo vielä ihan täysin varma millanen tää blogi tulee olemaan sisällöltään. Voi olla että tästä tulee hyvin samantapanen kun mitä mun edellinen blogi oli, voi olla että käytän tätä pohjana koulujutuille tai voi hyvinkin olla että tää homma tyssää tähän ensimmäiseen postaukseen. Who knows.
